kotiliesi

29. tammikuuta 2018

Raikas perunasalaatti


Pikkuveljeni halusi eräs päivä keitettyjä nakkeja, josta inspiroituneena keksin tehdä perunasalaattia. Se oli raikas vaihtoehto, koska yleensä sitä tulee vain tehtyä perinteisiä vihreitä salaatteja. Raaka-aineina käytin niitä, joita jääkaapista satuin löytämään. 

RAAKA-AINEET


4 perunaa 
1/4 purjo 
1 kirpeähkö omena 
puolikkaan sitruunan mehu 
noin 2 dl turkkilaista jogurttia 
loraus vispikermaa 
loraus sinappia 
mustapippuria ja suolaa 
suolakurkkuja

1. Kuorin perunat, ja laitoin ne kiehumaan. 

2. Perunoiden kiehumisen ajan valmistelin salaatin muut raaka-aineet: Kuorin omenan ja kuutioin sen, puolitin sitruunan ja poistin siemenet; kuutioin suolakurkun; puolitin purjon, pesin sen huolellisesti ja leikkasin siitä pientä palaa sekä varasin muutkin raaka-aineet työpisteelleni. 

3. Perunoiden kypsyttyä annoin niiden jäähtyä hetken, minkä jälkeen kuutioin nekin. Yhdistin ne omenan, suolakurkkujen sekä purjon joukkoon.  

4. Lisäsin perunan, purjon ja omenan joukkoon jogurtin ja vispikerman sekä heitin mausteet perään. 

5. Maistoin lopputulosta, ja lisäsin tarvittaessa mausteita. 

SUOSITTELEN(KO)?


Ehdottomasti. Voittaa mennen tullen kauppojen salaatit. Sekä pikkuveljeni, kuin myös pikkusiskoni tykkäsivät lopputuloksesta, kun pyysin heidän mielipidettään salaatin mausta, vaikka ensin sanoivat, etteivät tykkää perunasalaatista. Mistäköhän minulle on joskus tullut sellainen mielikuva, että itse perunasalaatin teko olisi vaikeaa ja aikaavievää? Pääsinpä taas yhdestä uskomuksesta/ennakkoluulosta eroon. 

Huomionarvoista on, että maku paranee aina seuraavaan päivään. Itse ainakin huomasin tällaisen seikan. Mielestäni salaatti ansaitsee neljä sydäntä. 

16. tammikuuta 2018

Riisi + tomaatti = Risotto Gordon Ramsayn tapaan


Lainasin kirjastosta Gordon Ramsayn kirjan nimeltään Kokkauksen taito. Koska edellisessä työharjoittelupaikassani opin risoton tekemisen taidon, kiinnostuin Gordonin tomaattisesta versiosta (2012, 30), ja päätin testata sitä. En nyt taaskaan toteuttanut reseptiä kirjaimellisesti, vaan käytin tapani mukaisesti pientää luovaa vapautta lisäämällä tomaattipyrettä ja salottisipulia. Kuulotin näitä ensin, ja lisäsin sitten vasta riisin; kuulotin sitäkin hetken, minkä jälkeen lisäsin valkoviinin kuumalle pannulle. Lopuksi korvasin parmesaanijuuston Monterey Jackillä. 

Alta näet Gordonin reseptin. 

RAAKA-AINEET

2-3 rkl oliiviöljyä 
200 g eli n. 2 dl risottoriisiä 
noin 5 dl kanalientä 
50 grammaa suolatonta voita 
250 grammaa kirsikkatomaatteja puolitettuina 
100 grammaa mascarponejuustoa 
25 grammaa parmesaanijuustoa raastettuna 
mustapippuria ja tarvittaessa merisuolaa 

1. Kuumenna öljy pannussa, lisää riisi ja sekoita hyvin kunnes öljy on imeytynyt riisiin. 

2. Kuumenna kana- tai kasvisliemi kiehuvaksi ja lisää sitä noin kauhallinen kerrallaan riisin joukkoon joka kerta hyvin sekoittaen. Odota jokaisen lisäyskerran jälkeen, että neste on imeytynyt riisin joukkoon. Tämä kestää noin 15-18 minuuttia. (Itse jouduin lisäämään hieman vielä kuumaa vettä tuon kanaliemen lisäksi, koska kanaliemi ei riittänyt riisin kypsentämiseen)

3. Kuumenna riisin kypsentymisen aikana voita kattilassa, lisää puolitetut kirsikkatomaatit, kunnes ne ovat pehmeitä. Soseuta käyttämällä tehosekoitinta, sauvasekoitinta tms. 

4. Riisin kypsyttyä sekoita joukkoon mascarpone ja parmesaani sekä tomaattiseos. Tarvittaessa lisää suolaa ja mustapippuria.

SUOSITTELEN(KO)?

Mielestäni tässä oli erikoinen ja mukiinmenevä vaihtoehto kaiken arkiruuan keskelle. Toisaalta Gordon Ramsayn reseptiksi olisin ehkä kaivannut jotain mullistavampaa. Muistan hänen kyllä jossain Kuppilat kuntoon- ohjelmassa sanoneen, että hän on kirjoittanut kirjansa kotikokeille eikä tarkoituksena ole edes ravintolaruoan tekeminen. Hän (2012, 13) kirjoittaa myös kirjassaan: ''Tavoitteenani ei ole muokata lukijoista Michelin-tähtien arvoisia keittiömestareita. Haluan vain opettaa sinua tekemään hyvää ruokaa kotona.'' Ja minusta tämä oli juuri sitä: yksinkertaista, hyvää ja silti arkiruokaan verrattuna astetta fiinimpää. Jos on kyllästynyt ainaiseen makaroonilaatikkoon tms, kannattaa tätä tai vastaavaa ehdottomasti kokeilla. 

Miltäköhän maistuisi avokadorisotto? Tai vastaavasti toimisiko jälkiruoka-annoksena mansikkarisotto suklaakastikkeella? Okei, tuo idea meni ehkä vähän yli, mutta ehkäpä tajusitte pointtini eli sen, että ruuanlaitossakin voi vain mielikuvitus olla rajana, jos vain uskallusta ja rohkeutta uusien asioiden kokeiluun löytyy. 

Risotto oli maittava, ja helppo. Itse en ole mikään suurin kirsikkatomaattien ystävä, joten tämä ei hivellyt makunystyröitäni mitenkään erityisemmin. Hyvää se kuitenkin oli - siitä ei pääse mihinkään. Itse saattaisin olla kuitenkin enemmän risoton kannalla, joka on tehty niistä oikeista tomaateista lisänä vielä pallo mozzarellaa. Tälle combolle olisin varmasti aivan myyty! 

Mielestäni resepti tekemänäni ansaitsee kolme sydäntä. 

♥♥♥


14. tammikuuta 2018

Valkosuklaajäätelöä kera suklaakastikkeen ja marjojen


Joulu meni ja tuli, ja kiireinen arki ei jättänyt tilaa bloggaamiselle. Restonomi- ja kokkiopinnot veivät suurinpiirtein kaiken aikani. Mutta täällä taas ollaan, uusia ideoita ja innostuneisuutta puhkuen! Varsinkin kun lahjapaketin kääröistä löytyi useampikin ruoka-aiheinen opus. (Ja koska vielä nekään eivät tyydyttäneet tiedonjanoani, täytyi minun ostaa vielä yksi kirja lisää nimeltään The Best Kitchen In Town). 

Tämä valkosuklaajäätelön resepti löytyi yhdestä saamastani kirjasta ''Suklaa: Herkkuja joista tulee hyvä mieli'' (Contract 2016). Suklaa on varmasti yksi parhaimmista asioista elämässä, joita tiedän, joten kirja todellakin lahjoitettiin juurikin oikealle henkilölle. Hassua kyllä sain toisesta paketista saman kirjailijan ja saman sarjan toisen teoksen nimeltään Brunssi. Onneksi kyseessä ei kuitenkaan ollut ihan sama teos. 

Olen nyt viime aikoina kokeillut monenmoista jäätelöreseptiä, ja koskaan jäätelö ei ole jäänyt näin kiteiseksi. Missäköhän vika? Tällä kertaa nimittäin vatkasin sähkövatkaimella jäätelömassan pakastamisvaiheessa. Yleensä olen vain sekoittanut sen käsin, jos sitäkään. Mielestäni kirjan reseptikin oli jokseenkin liian monimutkainen, joten tein jäätelön samalla periaatteella kuin mihin olen tottunut. Olisikohan sittenkin kannattanut mennä kirjan kaavan mukaan (jos tässä olisi syy jäätelön kiteisyyteen)?

Pääasiahan kuitenkin on, että lopputulos maistuu hyvältä, ja sitä se todellakin oli. Myös sukulaiseni kehuivat, ja jäätelö hävisi myös pienempiin suihin. 

RESEPTI


1 keltuainen

40 g hienoa sokeria

150 g Marabou valkosuklaata

3 dl täysmaitoa

1,5 dl kuohukermaa 

1. Aloitin kuumentamalla maidon ja sokerin kattilassa miedolla lämmöllä, ja annoin porista hetken. 

2. Sulata valkosuklaa. (Itse sulatin sen kattilassa liedellä miedolla lämmöllä) 

3. Otin kuumenneen maitoseoksen liedeltä, ja lisäsin seokseen keltuaisen. Käytin kattilan taas liedellä  ja annoin sen porista myös hetken. Noin 5 minuuttia kunnes massa sakeentui. 

4. Otin kattilan liedeltä, ja lisäsin sulan valkosuklaan jäätelömassaan. 

5. Vaahdotin kuohukerman, ja yhdistin sen jäähtyneeseen jäätelömassaan. 

6. Kaadoin seoksen pakasterasiaan. Pakastamisen alkuvaiheessa sekoitin massan kertaalleen sähkövatkaimella.  

JÄÄTELÖN LISÄKSI tarjosin mustikoita ja mansikoita sekä sulatin tummaa suklaata kastikkeeksi. 

SUOSITTELEN(KO)?

Maku oli hyvä, ja suklaakastike jäätyi suklaan päälle hienosti. Itse olen enemmän maitosuklaan ja tumman suklaan ystävä, joten tämä resepti ei oikeastaan hirveämmin säväyttänyt. Myös jäätelön kiteytyminen vähentää pisteitä (toki ongelma saattaa olla tällä kertaa myös tekijässä). Mielestäni tämä kuitenkin ansaitsee kolme sydäntä. 


♥ ♥ ♥ 

Ruokamatkalla Tallinnassa: Vanha Kaupunki

Olde Hansassa tarjoiltu punaviinipohjainen aperatiivi. Maultaan hieman kitkerä ja marjainen. Aivan kuin Harry Potterista Olimme...