kotiliesi

10. marraskuuta 2017

Varaslähtö jouluun: Piimäinen pannacotta - hitti vai huti ?


Aloin eilen miettimään, että mitä voisin tehdä ylijääneestä piimästä, jonka viimeinen suositeltu käyttöpäivä oli eilen. Törmäsin sitten Valion reseptiin jouluisesta pannacotasta, jota taas tapani mukaan hieman muokkasin uuteen uskoon. No, lopputulos oli... Hyvin piimäinen, eikä oikein omaan makuuni. Voi olla, että Valion toteuttama resepti toteutui paremmin - itse tosiaan vaihtelin hieman mausteita. Lisäksi sokeria olisi voinut olla huomattavasti enemmän. 

Mutta niin, jos et ole piimän ystävä, älä vaivaudu. Tämä resepti ei ole sinulle. Mutta sitä vastoin, jos olet, saatat pannacottaa suorastaan rakastaa. Onhan se piimäpannacotta. Itse en ole koskaan ollut mikään piimän suuri fani, joten sitä ei tarvitse suuresti ihmetellä, miksen huutanut hallelujaa teatraalisesti kädet ylös taivaaseen viskoen. 

RAAKA-AINEET

1,5 tl liivatejauhetta
1 rkl kylmää vettä
1,5 dl sokeria
noin 1 rkl kardemummaa
noin 1 rkl kanelia
4 dl piimää 
1 tähtianis
2 dl kuohukermaa

Lisäksi pohjalle haluamaasi hilloa. 

1. Laita liivajauhe turpoamaan kylmään veteen. 

2. Kuumenna kerma, sokeri ja mausteet, kunnes seos kiehahtaa.

3. Lisää kuumenneeseen seokseen turvonnut liivatejauhe, ja sekoita kunnes jauhe on liuennut kermaseoksen joukkoon. 

4. Jäähdytä seos kädenlämpöiseksi. Tällä välin voit annostella haluamasi hillon annosmukien pohjalle. 

5. Annostele kerma-piimäseos hillokerroksen päälle, ja laita mukit jääkaappiin hyytymään neljäksi tunniksi tai mieluiten läpi yön. 

6. Koristele haluamallasi tavalla. 

SUOSITTELEN(KO)?

Näkökantani tuli jo aika selväksi aloituskappaleessa, mutta kertauksen vuoksi sanottakoon, että ne jotka piimää rakastavat, tykkäävät jälkiruasta varmasti ja ne jotka eivät... Niin, karsastavat varmasti tätä reseptiäkin. Itse kun olen sen verran kokeilunhaluinen, niin pyrin hieman pääsemään yli ennakkoluuloistani. Se ei ehkä kuitenkaan mennyt ihan niinkuin Strömssöissä. 

Mutta tästä inspiroituneena voisinkin kehitellä jouluisen pannacotan, joka sopii myös niille ei-piimän ystäville. Kyseessä kun on kuitenkin sen verran iisi jälkiruoka, joka on helposti muokattavissa omien mieltymystensä mukaisesti. Joten tässä on neuvoni: mieti mistä makeasta pidät tai mitä suorastaan rakastat - valitse tämä pannacotan pääraaka-aineeksi. Silloin lopputuloksesta on vaikea olla pitämättä. 

Tosiaan tämä resepti ei ollut makuuni, ja valitettavasti joudun antamaan ihka ensimmäiset kaksi sydäntäni, mikä tuntuu jokseenkin jopa vaikealta. Mutta reseptissä oli myös paljon hyvää - toimihan se inpiraation lähteenä. 

♥♥










4 kommenttia:

  1. Aina pitää ylittää itsensä jollakin tasolla ja päästä irti omista rutiineista. Hienoa työtä ja reseptikin vaikuttaa toimivalta.

    VastaaPoista
  2. Itse en piimästä tykkää, mutta joissain resepteissä se kuitenkin toimii. Tein kerran esimerkiksi raparperipiirakan, johon tuli piimää ja vitsi siitä tulikin hyvää, nam! Pitäisi kyllä leipoa enemmän.. :)

    VastaaPoista
  3. Ajatuksen tasolla kuulostaa kyllä kokeilemisen arvoiselle, mutta haasteena tuossa on varmaankin tasapainon löytäminen happaman piimän ja makeutuksen välille.

    VastaaPoista
  4. Erikoinen resepti, jäisi minulta kuitenkin kokeilematta juuri piimän vuoksi.

    VastaaPoista

Piristä päivääni kommentilla!

Ruokamatkalla Tallinnassa: Vanha Kaupunki

Olde Hansassa tarjoiltu punaviinipohjainen aperatiivi. Maultaan hieman kitkerä ja marjainen. Aivan kuin Harry Potterista Olimme...