kotiliesi

27. syyskuuta 2017

Taivaallisen hyvää: Suklaa-lakritsijäätelöä suklaasiirapin ja keksimurun kera


Löysin tässä vähän aikaa sitten Soppa365-sivustolta lakujäätelön ohjeen. Koska ihastuin jäätelöön ikihyviksi, testasin reseptiä uudestaan. Tällä kertaa hieman tuunaten tosin. Kaiken muun lisäksi laitoin massaan myös suklaalastuja. Ja jostain tajunnan syövereistä kumpusi myös tuo esillepano, joka yllätti kyllä itseni. En tiennyt edes kykeneväni moiseen - sitä on sitten alettava kehittelemään lisää tuollaisia (myös sen ajatuksen kanssa).

Mistäköhän mulle oli tullu mieleen, että jäätelön tekeminen olisi jotenkin vaikeaa? Tuolla reseptillä toimi ainakin kuin nakutettu. Itse en edes laittanut aineksia vesihauteeseen, vaan annoin kylmänviileästi seoksen poreilla paljaalla liedellä. Sekoitin seosta tietysti koko ajan - näin ollen palamiselta vältyttiin.

En tiedä, olisiko siinä ollut muukin vaara kuin se seoksen palaminen pohjaan... Mutta niin, itse vältyin vahingoilta ilman vesihaudettakin. Säästin aikaa ja hermoja... Ensimmäisen kerran kun kokeilin hommaa vesihauteen kanssa, seoksen kuumenemiseen kesti liian pitkä aika. Ja miksipä sitä kiroilemaan, jos homma hoituu täydellisesti myös ilman kummempia kommervenkkejä?

Itse en siis käyttänyt mitään jäätelökonetta, vaan laitoin seokset suoraan neliskulmaiseen metalliseen leipävuokaan ja iskin sen pakastimeen. Mitään sekoittelemisia tuo resepti ei vaatinut - itse asiassa tällä toisella kerralla, kun lisäsin suklaalastuja massaan, oli rakennekin täydellinen. (Koska pikkulinnut lauloivat, että jäätelömassan ollessa hyvin makeaa, pakastuu se paremmin - kyse on ilmeisesti keittiökemian lainalaisuuksista.)

Tätä reseptiä suosittelen ehdottomasti, ja se ansaitsee mielestäni viisi sydäntä.

Jäätelö sopii muuten täydellisesti Emma Iivanaisen suklaasiirapin kera.

<3 <3 <3 <3 <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni kommentilla!

Ruokamatkalla Tallinnassa: Vanha Kaupunki

Olde Hansassa tarjoiltu punaviinipohjainen aperatiivi. Maultaan hieman kitkerä ja marjainen. Aivan kuin Harry Potterista Olimme...